Joukkueurheilu eräällä tapaa tiivistää sen, mistä tiimeissä on kyse. Asiat eivät ole vain kivaa meininkiä, vaan myös mm. erilaisuutta, kulttuurieroja, haavoittuvuutta, erimielisyyksiä ja luottamusta. Valmennan säännöllisesti yritystiimejä ja tässä tiivistän oppeja eri lajien urheilujoukkueilta yritystiimeille.
Urheilujoukkueessa tapahtuu samaa kuin työpaikoilla, mutta nopeammin
Ammattilaisurheilujoukkueessa tapahtuu samoja asioita kuin muillakin työpaikoilla: kommunikaatiota, päätöksiä, toisten eteen panostamista, kuuntelemista, itsensä ylittämistä jne. Ehkä isoimpana erona on se, että urheilussa palaute tulee moneen muuhun työhön verrattuna välittömämmin, nopeammin ja henkilökohtaisemmin. Pelissä joko voitat tilanteen tai häviät, ja tämä näkyy kaikille. Tämä luo automaattisesti avoimuutta ja suoruutta. Pettymykset ja onnistumiset näkyvät ja ne on käsiteltävä heti. Yritystiimeissä kertyy helpommin eri näkemyksiä ja ajaudutaan erilleen. Avoimuus tuo yleensä mukanaan hyvää ja kysymys yrityksen tiimin kannalta on, miten sitä voi luoda systeemisesti.
Tunteiden peittäminen on vaikeampaa pelikentällä kuin toimistossa
Tilanteiden välittömyys tarkoittaa samalla huonompaa mahdollisuutta pitää yllä työminää tai peitellä tunteitaan niin onnistumisten kuin epäonnistumistenkin äärellä. Kun sekunnin osat ratkaisevat, on oltava hetkessä mukana. Tämä tarkoittaa joukkuekaverien ja muun työyhteisön tarjoamalle tuelle osin erilaisia tarpeita kuin asiantuntijalle läppärin äärellä. Asioita on purettava ja kokemuksia ja tuntemuksia on jaettava ja käsiteltävä yhdessä. Luottamusta on rakennettava, kaveria tuettava, tai muuten joukkue ei voi toimia. Kuuntelu on tärkeää.
Mikään edellä mainituista ei ole huono idea työyhteisössäkään, mistä johtuen urheiluvalmentajat ovat suosittuja yrityskonsultteja. Urheilujoukkueessa on pakko hoitaa nämä asiat hyvin.
Toiset on tunnettava laajasti
Urheilujoukkueissa, kuten työtiimeissäkin, on usein ihmisiä eri puolilta maailmaa. ENCE, yksi maailman johtavista e-urheilujoukkueista, osallistui taannoin SmoothTeam-simulaatioon. Joukkueen kuudesta jäsenestä viisi asuu eri maissa, joten kulttuurien väliset tulkintakysymykset, kommunikaatio ja kielikysymykset ovat arkipäivää – ihan niin kuin monissa yritystiimeissäkin. Jotta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan, on ymmärrettävä kollegoiden taustoja ja siksi puhuttava välillä muustakin kuin varsinaisista työasioista. Tämä auttaa tiimikavereita tulkitsemaan viestejä oikein ja myönteisesti. Sama toimii myös työpaikalla: toisten tunteminen enemmänkin kuin työroolin kautta autta ymmärtämään ja vähentää väärinkäsityksiä.
Olenko johtajana esimerkkiä näyttävä kapteeni?
Haastattelin koripallon liigajoukkue BC Nokian Antero Lehtoa ammattilaisurheilijatiimin toimintaan liittyen. Lähes jokainen hänen esittämänsä ajatus osuu suoraan myös asiantuntijatyötä tekeviin tiimeihin. Olenko johtajana se kapteeni, joka näyttää esimerkkiä? Pidänkö minä tai joku muu yllä huumoria? Koska jatkamme ja koska luovutamme? Mistä muusta puhumme kuin työasioista?
Jokainen yhteinen tapahtuma rakentaa tiimin kemiaa
Urheilutiimien tavoin myös asiantuntijatiimeissä tiimin kemia eli yhteenkuuluvuus, yhteiset työtavat ja luottamus ovat tärkeitä tiimin toiminnalle. Kuten Lehto totesi, jokainen yhteinen tapahtuma kehittää tätä ja ENCE:n valmentaja Sahan sanoin, kun alamme olettaa liikaa, ajaudumme helposti kauas toisistamme – kun taas puhumme selvistäkin asioista kuten työn käytännöistä, viestinnästä tai luottamuksesta, se avaa usein tarpeellisia keskusteluja.
Viisi urheilujoukkueiden nyrkkisääntöä yritystiimeille
1. Kapteeni näyttää esimerkkiä. Tämä kuulostaa ilmiselvältä, mutta ei arjessa ole sitä läheskään aina. Itselleni johtajana ajatus urheilujoukkueen kapteenista tarjoaa paljon omaan tekemiseen. Tapoja olla kapteeni on monenlaisia: yksi voi pitää nostattavia puheita, mutta monella hyvällä kapteenilla johtaminen perustuu tekemiseen ja esimerkin näyttämiseen. Jokaisessa tapauksessa kapteenin nauha hihassa on kunnianosoitus ja merkki siitä, että minun tehtäväni on näyttää esimerkki, auttaa muita ja laittaa kaikki peliin, jotta asiat toimivat.
2. Tunnelmalla on väliä ja (peli)huumori kantaa joukkuetta. Työssä keskitytään sisältöön, mutta tämä puoli ei saa unohtua. Urheilujoukkueella voi välillä kulkea heikosti, ja niin voi yritystiimissäkin. Asiantuntijatyössä tämä ei ole kuitenkaan niin näkyvää, kun tulostaulu ei ole yleensä yhtä armoton. Tästä huolimatta rennompi, hauskempi tai muuten erilainen ote – tai tilanteen mukaan esimerkiksi keskustelu tiimin tilanteesta ja motivaatiosta – on myös asiantuntijatyössä välillä paikallaan.
3. Muutakin kuin työminää kannattaa välillä rohjeta paljastaa. Urheilujoukkueessa tämä on käytännössä välttämättömyys, asiantuntijatiimissä on enemmän valinnan mahdollisuuksia. Kuten Soldemin Sauli Nissinen totesi tutkittuaan vahvoja tiimejä työpaikalla: erityistä niissä on se, että ihmiset tuntevat toisensa ja keskustelevat myös henkilökohtaisista asioista.
4. Avoimuus kannattaa rakentaa osaksi systeemiä. Useassa työpaikassa ollaan lähtökohtaisen avoimia, mutta kuitenkin käytännössä on paljon asioita, joihin muilla ei ole näkyvyyttä. Tämä johtaa helposti turhaan teeskentelyyn ja vakuutteluun: kaikkien pitää näyttää hyvältä. Toisilta oppiminen ja ketteryys kuitenkin hyötyvät avoimuudesta ja siksi kaikenlaiset asiat kannattaa tuoda esille sekä osana käytäntöjä että luoda tällaista kulttuuria.
5. Kulttuuri on tärkeää – ja se kannattaa selvittää rekrytointivaiheessa. Kulttuuri ei ole pelaajien samanlaisuutta, vaan asennetta, arvoja ja toimintatapoja. Rekryn yhteydessä kulttuurin selvittäminen on vaikeaa, mutta arvokasta. Tästä opin Korisliigan kaksinkertaiselta vuoden valmentajalta Greg Gibsonilta paljon haastatellessani häntä. Urheilujoukkueissa valmentajat matkustavat tavatakseen pelaajia ja kysyvät taustahenkilöiltä paljonkin suosituksia – samat työkalut ovat käyttökelpoisia myös yrityksissä.
P.S. Juttelen näistä asioista mielelläni ja jeesaan sekä yritysten tiimien että urheilujoukkueiden rakentamisessa!
-Aleksis Nokso-Koivisto